Haapajärven Lasista kaikki alkoi

Haapajärven Lasi Ky oli Haapajärven ensimmäinen lasitusliike. Ensimmäisinä vuosina rakennuslasia myytiin vuodessa noin 10 000 neliömetriä. Talvikausina yritys työllisti viisi työntekijää, kesäisin lisävoimaa tarvittiin useita osaajia. Kuvassa Haapajärven Lasin toinen palkattu työntekijä Keijo Kytökangas mittaamassa lasia yrityksen ensimmäisenä toimintavuotena.

Maanviljelijäisä toivoi Eero Niskasesta tilan jatkajaa, mutta koneet ja laitteet vetivät nuorta miestä puoleensa. Kansakoulun jälkeen Niskanen työllisti itsensä traktori-, kaivinkone- ja kuorma-autojen ratissa ja huoltotöissä. Tie vei kahdeksaksi vuodeksi bussikuskiksi. Nuoren perheenisän sisällä kuitenkin kyti palo yrittäjyyteen.

Kun vuonna 1977 valtakunnallinen bussilakko vaaransi perheen toimeentulon, sai Eero Niskanen lopullisen kimmokkeen tarttua yrittäjähaaveisiin. Yhden Suomen tunnetuimman ikkunabrändin tarina sai alkunsa, kun Niskanen perusti Haapajärven Lasi Ky:n syyskuussa 1977 ja osti 5 000 markalla lasia. Lokakuussa kumppaniksi yritykseen tuli siskon mies, maalaaja Kaarlo Raudaskoski.

Jos haluat tietää ikkuna- tai lasiasioista, kysy Haapajärven Lasi Ky:stä. Siellä pojat tietää!”

Niskasen perheen oma talo oli rakennettu Haapajärvelle 1970-luvun puolivälissä. Uuteen kotiin ostettujen ikkunoiden ja ovien hinnat olivat vielä tuoreessa muistissa. Eero Niskanen laskeskeli, että Haapajärvellä jätetään vuosittain muutama kymmen rakennuslupahakemusta. Hän pohti kuinka moni rakentajista ostaisi ikkunat ja ovet paikalliselta toimittajalta. Kun tämän arvion kertoi oman talon ikkunakauppojen hinnalla, oli ensimmäisen toimintavuoden liikevaihtoarvio valmis.

”Eihän arvio paikkaansa pitänyt. Ensimmäisenä vuotena vain jokunen rakentaja osti ikkunat meiltä”, Eero Niskanen muistelee.

Energiakriisi kasvatti ikkunaremonttien kysyntää

Ensimmäisen syksyn Niskanen työskenteli yrityksessä itsekseen. Vuodet 1977–78 pitivät sisällään sekalaisia lasitusliikkeen palveluja, ja aika ajoin työkoneiden lasien vaihtoa. Vanhojen rakennusten lämpökorjaustöiden yhteydessä uusittavat ikkunat ja lisälasit toivat yrityksen liikevaihdosta noin kolmanneksen. Nuori yrittäjä tilasi puusepänverstailta ikkunoiden puuosat, jotka maalattiin, lasitettiin ja tiivistettiin itse sekä asennettiin valmiiksi pokiin.

Energiakriisi siivitti yhden miehen tallipajan kasvuun ja työtilat kävivät nopeasti ahtaaksi. Oma 350 neliön teollisuushalli nousi Haapajärven Konikujalle – samalle alueelle, missä Tiivin tuotteet tänäkin päivänä valmistetaan. Vuosikymmenen vaihduttua viereiselle tontille rakennutettiin tilat myös uudelle puusepän tehtaalle, Puurinki Oy:lle, joka valmisti kaikki Haapajärven Lasin tarvitsemat puuosat.

Vuonna 1982 Haapajärven Lasi Ky vahvisti asemaansa ikkunamarkkinoilla ostamalla alihankintayhtiön saman toiminimen alle. Järjestelyn tavoitteena oli kaksinkertaistaa yrityksen ikkunatuotanto – ikkunoiden markkinointinimeksi oli valittu Tiivi.

Kuvia ja lehtileikkeitä 1970- ja 1980-luvuilta

Tiivituote Oy näkee päivänvalon

Muutaman ensimmäisen toimintavuoden jälkeen oli tarve saada liiketoimintaan apua myös oman talon ulkopuolelta. Into yrittää ja ennakkoluuloton asenne kokeilla ei tarkoittanut automaattisesti erinomaisen liiketoiminnan tekemistä.

Konsulttiprosessin seurauksena syntyi Tiivituote Oy, jonka yksittäiseksi pääomistajaksi Eero Niskanen nousi.
”Henkisen pääoman vaje oli meillä selkeä. Halusimme apua liiketoiminnan johtamiseen, talouteen, tuotantoon ja markkinointiin, jotta näköpiirissä ollut konkurssi saataisiin torpattua”, Niskanen toteaa.

Juuri oikeaan tarpeeseen tehtyjä ikkunoita

Merkittävä askel kohti kasvua oli JOT (juuri oikeaan tarpeeseen) -ajattelun tuominen Haapajärven tehtaalle. Kasvava, nuori yritys ei halunnut eikä kyennyt lähteä seuraamaan isojen toimijoiden mallia, jossa varastoon sitoutuneen pääoman osuus oli korkea ja tuotantotilojen määrä maksimoitu. Pitkien sarjojen tuotanto olisi vaatinut jokaisen tuotevaiheen jälkeen välivarastoja tehtaan lattialla. Kasvun mahdollistamiseksi oli etsittävä toinen ratkaisu.

Mitä enemmän me tiedämme, sitä tehokkaammin me toimimme.

Ensimmäinen kipinä sujuvaan tuotantoon syttyi ikkunatoimialan yritysvierailulla, joka järjestettiin 1980-luvun puolivälissä Uudenkaupungin autotehtaalla. Maistiaiset autoteollisuuteen iskostuneesta JOT-menetelmästä herättivät tiiviläisten kiinnostuksen ja oppia matkattiin hakemaan menetelmän syntysijoille Japaniin. Vastavuoroisesti Haapajärvellä vierailivat useat japanilaiset asiantuntijat opastamassa.

Mottona jatkuvaan kansainväliseen vertaisarviointiin oli Niskasen ja lähimpien yhtiökumppaneiden tuotantojohtaja Mauri Oikarin (kuvassa yllä) ja markkinointijohtaja Raimo Kaiston (kuvassa alla) toiminta-ajatus: Mitä enemmän me tiedämme, sitä tehokkaammin me toimimme.

JOT-menetelmä mahdollisti, että tuotantotilaa tarvittiin vain viidennes alan vastaavista tiloista. 1990-luvun laman kynnyksellä tehtiin mittava investointi tuotantolinjalle: CNC-ohjattava ikkunalinja oli uusinta tekniikkaa, joka tuki myös virtaavan tuotannon menetelmää. Linjastoon kävivät myös monet kilpailijat tutustumassa. Vierailukierroksilla olivat jo aiemmin kiinnittäneet huomiota Haapajärven tehtaan erityisen siistit työtilat sekä työntekijöiden valkoiset työasut.

Rohkeat investoinnit kantoivat laman yli

Laman kynnyksellä Tiivituote oli Suomen 7. suurin ikkunavalmistaja. Vuosittain maailmalle lähti 50–60 000 ikkunaa. Tuotantoa meni kirjaimellisesti maailmalle, vienti Venäjälle oli startannut maan ollessa vielä Neuvostoliitto. Laajeneminen Venäjälle ei jäänyt vain vientiin, vaan Murmanskiin perustettiin oma tehdas. Ruotsissa oli käynnistetty oma myynti- ja asennusverkosto.

1990-luvun aikana ikkunoiden tuotantomäärät romahtivat puoleen koko toimialalla. Rohkeiden ja isojen investointien Tiivi oli kuitenkin poikkeus. Uuden tuotantolinjan ansiosta mittatilausikkunoiden valmistuskustannukset putosivat vakiomittaisten ikkunoiden tasolle. Tuotannon automatisointi tuplasi tuotantokapasiteetin. Laman jälkeen Tiivi oli pinkaissut toiselle sijalle Suomen markkinoilla yli 100 000 ikkunan vuosivalmistuksellaan.

Valtakunnallista tunnustusta tehdystä työstä

Eero Niskasen yrittäjäuran tähtihetkiin kuuluvat paikallisten ja maakunnallisen yrittäjäpalkinnon lisäksi Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto, joka myönnettiin Tiiville 1990-luvun lamavuosien komean kasvun kunniaksi.

”Iloitsen, että yrittäjyyttä, työn ja osaamisen merkitystä yhteiskunnan rakentamisessa ja hyvinvoinnin lisäämisessä osataan arvostaa. Tunnustus tuli koko joukkueelle ja oli yrittäjän uran tähtihetki”, Eero Niskanen muistelee.

Lehtileikkeitä Tiivin toiminnasta 1980- ja 1990-luvulla 

Verhoja Vaille Valmis – 
kokonaispalvelua asiakkaalle

Monet toimittajat toimittivat ikkunat työmaalle ilman lasia ja pintakäsittelyä. 

Haapajärven Lasi, sittemmin Tiivituote, halusi toimia alusta alkaen päinvastoin. Asiakas saa yhdeltä toimittajalta vaivattoman ja viimeistellyn ikkunaremontin.

Uteliaisuus, miten maailma muuttuu ja avoin keskustelu ovat vieneet Tiiviä jo vuosikymmenten ajan eteenpäin. Myös henkilöstön jatkuva kouluttautuminen on vahvistanut osaamisen kehittymistä. Tuotekehityksen ponnikkeena on aina ollut asiakkaiden tarpeiden kuuntelu ja niihin vastaaminen. Ihminen on kohdannut ihmisen niin myynnissä, tuotannossa kuin asennuksessakin. Verhoja Vaille Valmis -periaatteeksi nimetyllä toimintamallilla haluttiin varmistaa, että asiakas saa tarvitsemansa laadukkaat ikkunat paikoilleen asennettuna.

Taattu asennus viimeistelee asiakastyytyväisyyden

Asiakaspalautetta ja -tyytyväisyyttä on seurattu järjestelmällisesti koko toimintahistorian ajan. Ensivaiheessa asiakastyytyväisyyskysely meni jokaisen laskun mukana, nyt tyytyväisyyttä seurataan ja mitataan päivittäin sähköisissä kanavissa. NPS (Net Promoter Score, nettosuositteluindeksi) kertoo kuinka moni Tiivin asiakkaista suosittelee Tiivin tuotteita ja palveluita muille.

Asennuspalvelun uudistaminen vahvisti mielikuvaa tehokkaasta ja laadukkaasta palvelusta. Asennuksen kalusto päivitettiin samaan ilmeen alle. Työpäälliköt huolehtivat asennusryhmien koulutuksista. Asennuksesta myönnettävä 10 vuoden takuu on edelleen selkeä kilpailuvaltti. Myös talviasennus on kuulunut palvelupakettiin läpi historian.

Esitteitä ja kuvia 1970- ja 1980-luvuilta

Puu-alumiini -ikkuna ja muut innovaatiot osaksi alan standardeja

Asiakastarpeet ovat aina ohjanneet tiiviläistä tapaa toimia. 

Toimialan eturintamassa askeltava tuotekehitys on mahdollistanut, että Tiivi on vuosikymmenten ajan ollut yksi alan halutuimmista ja uudistuvimmista tuotemerkeistä. Satsaus tuotekehitykseen on mahdollistanut uudet innovaatiot ja hionut tuotantoprosesseja myös taloudellisesti vaikeina aikoina.

Yksi merkittävimmistä alan uudistuksista olivat puu–alumiini-ikkunat, jotka Tiivi toi mallistoonsa 1980-luvun puolivälissä. Ennen lopullista malliston uudistamista kokeiltiin ikkunapuitteiden valmistamista myös lehtikuusesta. Sen saaminen oli kuitenkin vaikeaa, ja kokeilu jäi lyhyeksi.

Tarve alumiinisille ulkopuitteille syntyi puhtaasta tarpeesta pidentää ikkunoiden elinkaarta. Etenkin 1960–70-luvuilla suositut tummalla kuultovärillä käsitellyt puiset ulkopuitteet eivät kestäneet sään rasitusta, ja uudetkin ikkunat lahosivat nopeasti pehmeiksi.

Yksi merkittävimmistä alan uudistuksista olivat puu–alumiini-ikkunat. 

Alumiinin käyttö saneerauskohteissa aiheutti alalla paljon keskustelua. Alumiinin tuominen perinteisiin puutalokohteisiin koettiin vääryydeksi. Sääsuojaa tarvitseva asuntokanta oli kuitenkin niin suuri, että helppokäyttöinen ja pitkäkestoinen alumiini toivotettiin tervetulleeksi alalle. 

Energiatehokkaat ikkunat lisäävät asumisviihtyvyyttä

Tiivi lanseerasi uuden sukupolven energiaa säästävän ikkunamalliston vuonna 1998. Timantiksi, Rubiiniksi ja Safiiriksi nimettyjen ikkunoiden lämpölait täytettiin argonkaasun ja selektiivin yhdistelmillä, jotka mahdollistivat ikkunoiden lämmönläpäisyarvon parantumisen merkittävästi. Timantti-ikkunan U-arvo oli 0,8-1,0 ja se esti lämmönhukan jopa 60 prosenttia paremmin kuin tavallinen ikkuna. Ensimmäiset säteilyä valikoivat ns. selektiivilasit tulivat yrityksen mallistoon jo 1980-luvun alussa.

Uuden sukupolven ikkunat saivat vahvistuksen myös AirTech-tuloilmaikkunasta, jonka esilämmittämän korvausilman ansiosta vedontunne poistui ja kotitalouksien energiakuluja saatiin pienennettyä aiemmasta. Korvausilman suodatuksella myös sisään tuleva korvausilma oli entistäkin puhtaampaa ja raikkaampaa.

Ympäristöystävällinen pintakäsittely osaksi alan toimintatapoja

Ikkunoiden ja ovien ympäristöystävällisyys nousi uudelle tasolle, kun vesiohenteiset pintakäsittelyaineet tulivat ensimmäisten ikkunavalmistajien joukossa osaksi tuotantoa. Vesiohenteiset pintakäsittelyaineet olivat paitsi ympäristöystävällinen, myös turvallinen ratkaisu.

Vesiohenteisten maalien suunnitteilla ollut käyttöönotto nopeutui, kun päästöjä aiheuttavien liuotinmaalien saama kipinä oli polttaa Tiivituotteen maalaamon maan tasalle 1990-luvun puolivälissä. Samalla kehitettiin maalin talteenottoa ja uudelleen käyttöä, jolloin kaatopaikalle vietävän jätteen määrää saatiin oleellisesti vähennettyä.

Yrityksen ympäristöystävällisiä toimintaa vahvisti vanhojen ikkunoiden kierrätys. Asiakkaat saivat halutessaan laittaa vanhat ikkunat puitteineen asentajien matkaan. Tehtaalla lasi-, rauta-, metalli- ja puuromu käsiteltiin Keski-Euroopasta haettujen oppien mukaisesti jo ennen kuin kierrätys nousi kuluttajien ja lainsäädännön vaatimuksiksi.

Ikkunoiden lisäominaisuudet synnyttävät myös uutta liiketoimintaa

Uudet tuoteinnovaatiot synnyttivät Tiivituotteen ympärille paljon uutta liiketoimintaa. Ovet tulivat mukaan tuotantoon 1990-luvun lopulla. Ovituotanto sekä integroidut kaihtimet ja hyttyspuitteet tilattiin alihankintana Tiivin entisiltä työntekijöiltä, jotka perustivat kysynnän lisääntyessä kyseisiä tuotteita valmistavat omat yrityksensä.

Uutuudet ovat aiheuttaneet aika ajoin hämmennystä myynnissä ja erityisesti tuotantolinjalla, kun esimerkiksi 2000-luvun vaihteessa mallistoon tulleiden integroitujen kaihtimien valikoimassa oli värejä ja malleja lukuisia. Nykyisin valmiiksi tehtaalla ikkunaan asennetut kaihtimet ovat vakiovaruste, joka toimitetaan yli 90 prosenttiin tilauksista – jokaisen asiakkaan toiveiden mukaisesti.

Lehtileikkeitä ja esitteitä 1980- ja 1990-luvuilta

Kissa ja lentokone tekivät Tiivin kaikille tutuiksi

Miltä kuulostaisi, jos Tiivi olisikin Roope? Sekin olisi mahdollista.

Tuotemerkin nimeä pohdittaessa yrittäjä Eero Niskasen kodin seinät olivat täynnä A4-arkkeja, joille oli rustattu nimiehdotuksia. Nuuka ja säästävä Roope-nimi sai kuitenkin väistyä tiiviin ja helppohoitoisen Tiivin tieltä.

Lyhyt, helposti muistettava sekä positiivisia mielikuvia herättävä nimi oli graafisen suunnittelijan Jukka Klemetin idea. Monille tuttu Tiivin kissa tuli osaksi markkinointia jo 1980-luvun alussa. Kissa edustaa asumisviihtyvyyttä parhaimmillaan. Kun ikkunat ovat priimassa kunnossa ja niiden uusiminen helppoa, saa kissakin loikoilla laiskana ja tyytyväisenä kodin lämmössä. Mukavuudenhaluinen kissa ei jäänyt ihmisten mieleen vain kuvista ja mielikuvista, vaan messuilla vieraita ilahdutti miehen kokoinen kissamaskotti. Saattoi kissan nähdä taivaalla lentokoneenkin perässä.

Kissa edustaa asumisviihtyvyyttä parhaimmillaan.

Matkat niin kotimaassa kuin tehtaille Venäjälle ja Ruotsiin taittuivat nopeasti yksimoottorisella Piper-koneella, jonka pilottina nähtiin yleensä yrityksen perustaja Eero Niskanen. Koneen perässä vedettävä banderolli tuli tutuksi monella paikkakunnalla.

Lennokasta mainontaa

Idea lentokonemarkkinointiin napattiin saksalaisilta konemessuilta. Ikkunoiden valmistuksen ja markkinoinnin ohella tiiviläiset saivat luoda myös lentokoneen mainoshinaukseen opetusohjelman, jotta ilmailuhallitus myönsi Niskasten kaipaamat opetusluvat. Yli 20 metriä pitkä ja lähes 2,5 metriä korkea mainos nähtiin taivaalla lentokoneen perässä paitsi messujen aikaan myös paikallisten tapaamisten yhteydessä.
”Saatoimme lentää kollegan kaksistaan kokouspaikkakunnalle ja toisen istuessa kokouksessa, kaveri kävi tekemässä mainoslennon paikkakunnan päällä”, Eero Niskanen muistelee.  

Lentokonemarkkinointi oli olennainen osa Tiivin myyntikampanjoita, jolloin telemarkkinointi kohdensi soitot tietylle paikkakunnalle ja sopi kylälle tapaamisia. Jalkatyötä tekevät myyjät tulivat paikkakunnalle edellisenä iltana. Kun myyjät lähtivät kentälle, lentokone kierteli alueen päällä. Illalla summattiin yhdessä päivän tulokset.

Tiivin lentokonemarkkinointi tuli tutuksi ympäri Suomen. Lentävät mainokset innoittivat myös fanipostin lähettämiseen Tiivin nuoremmilta seuraajilta.

Kuvia ja mainoksia menneiltä vuosilta

Kansainvälistymisen oppimatkat

Kansainvälisten tuulten haistelu ja omaksuminen ovat olleet olennainen osa Tiivin kasvutarinaa.

Tiivin ensimmäinen koko maan kattava myyjätiimi kokoontui 1980-luvun puolivälissä koulutukseen Nurmeksen Bomba-talolle. Idea valtakunnallisesta myyntiverkostosta syntyi Eero Niskasen matkatessa Yhdysvalloissa.

Ensimmäiset myyjät Tiivin perustaja Eero Niskanen ja kumppanit olivat palkanneet vuonna 1982, kun oman vuorokauden tunnit eivät riittäneet enää johtamiseen, myyntiin ja tuotannon töihin. Vierailu Amerikkaan herätti Niskasen tajuamaan mittasuhteita. Tiivin myynti oli tiukasti rajattu Vaasa–Jyväskylä -akselin pohjoispuolelle. Kolmen päivän automatkalla San Fransiscosta Phoenixiin oli aikaa suunnitella koko maanlaajuisen myyntiverkoston virittämistä. Kun jälleenmyyjäverkosto aloitti valtakunnallisen työn, Tiivituotteen liikevaihto kaksinkertaistui vuodessa 15 miljoonaan markkaan.

Lamasta otettuun erävoittoon vaikutti merkittävästi myös Suomen rakennusteollisuuden ensimmäisen telemarkkinointiyksikön sinnikäs työ. Idea telemarkkinoinnista kopioitiin Arizonasta Jyväskylään, jossa Amerikan mantereella opissa käynyt tiiviläinen sen aloitti. Jyväskylästä käsin hoidetaan edelleen ansiokkaasti Tiivin asiakaskontaktointia.

Tiivin kissamaskotti tuli tutuksi myös Venäjällä.

Tytäryhtiöt Venäjällä, Ruotsissa ja Saksassa

Tiivin perustaja Eero Niskanen kuvailee Tiivin omaa kansainvälistymistä Venäjälle, Ruotsiin ja Saksaan oppimatkoiksi. Murmanskin tehdas, Arctictiivi, perustettiin Neuvostoliiton loppusuoralla vuonna 1989, toinen tehdas Ivanovoon avattiin maan nimen ollessa Venäjä. Ruotsin tehdas käynnistettiin vuonna 1997, myyntiä ja markkinointia oli Ruotsissa tehty 1990-luvun alusta. Saksaan lähdettiin 1990-luvun puolivälissä.

”Tuloksenteko ulkomailla oli äärimmäisen vaikeaa. Lopulta suurin kompastuskivemme oli, ettemme tarpeeksi ymmärtäneet maiden rakennusalan tottumuksia ja kulttuuria. Halusimme viedä markkinoille jotain uutta, emmekä kuunnelleet tarpeeksi paikallisia asiakkaita. Saksasta lähti matkaan pitkäaikainen tuotekehitysidea kippi-ikkunasta”, Niskanen kertoo.

Lehtileikkeitä 1980- ja 1990-luvuilta

Tiivituote osaksi Inwidoa

Tiivituote liittyi osaksi Inwido Finlandia toukokuussa 2007.

Tiivi oli kasvanut 30 vuodessa yhden miehen autotallipajasta noin 450 henkeä työllistäväksi konserniksi, jolla oli yrityksen myyntihetkellä ikkuna- ja ovitehtaat Haapajärvellä, maan kattava myyntiorganisaatio ja noin 200 henkeä töissä Venäjän toimipisteissä. Konsernin liikevaihto oli tuolloin 48 miljoonaa.

Tärkeintä on pysyä notkeana ja tuntea asiakkaat. 

Tiivin perustaja Eero Niskasen sanoin Euroopan suurin ikkunoiden toimittaja ja johtava ovien toimittaja Inwido löysi Tiivin ja yritys siirtyi 30-vuotisen perheyrittäjyyden jälkeen osaksi kansainvälistä konsernia. Yhdestä 2000-luvun alun tiukimmista kilpakumppaneista Pihlasta oli tullut osa Inwidoa jo aiemmin.

”Ymmärsin heti, että Inwidon kokonaisuus turvaa Tiivin tulevaisuuden, kun kilpailu kovenee entisestään. Me teimme kovan perustyön ja sitä pohjaa on Inwidossa hyödynnetty oikein hyvin. Kokemusta ei voi oikoa, osaaminen tulee tekemisen kautta”, Eero Niskanen pohtii.

Suuren konsernin tuomat mittakaavaedut ovat Niskasen mukaan kuin oppikirjasta ja ne mahdollistavat myös loistavan tuloksen tekemisen.

”Tärkeintä on pysyä notkeana ja tuntea asiakkaat. Tiivi on edelleen kuin oma lapsi ja seuraan sen askelia haikein, mutta ylpein mielin.”

Eero Niskasen yrittäjäuran tähtihetkiin kuuluvat paikallisen ja maakunnallisen yrittäjäpalkinnon lisäksi Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto, joka myönnettiin Tiiville vuonna 1992 lamavuosien komean kasvun kunniaksi. ”Iloitsen, että yrittäjyyttä, työn ja osaamisen merkitystä yhteiskunnan rakentamisessa ja hyvinvoinnin lisäämisessä osataan arvostaa. Tunnustus tuli koko joukkueelle”, Eero Niskanen muistelee.