Tiivituote Oy näkee päivänvalon
Muutaman ensimmäisen toimintavuoden jälkeen oli tarve saada liiketoimintaan apua myös oman talon ulkopuolelta. Into yrittää ja ennakkoluuloton asenne kokeilla ei tarkoittanut automaattisesti erinomaisen liiketoiminnan tekemistä.
Konsulttiprosessin seurauksena syntyi Tiivituote Oy, jonka yksittäiseksi pääomistajaksi Eero Niskanen nousi.
”Henkisen pääoman vaje oli meillä selkeä. Halusimme apua liiketoiminnan johtamiseen, talouteen, tuotantoon ja markkinointiin, jotta näköpiirissä ollut konkurssi saataisiin torpattua”, Niskanen toteaa.
Juuri oikeaan tarpeeseen tehtyjä ikkunoita
Merkittävä askel kohti kasvua oli JOT (juuri oikeaan tarpeeseen) -ajattelun tuominen Haapajärven tehtaalle. Kasvava, nuori yritys ei halunnut eikä kyennyt lähteä seuraamaan isojen toimijoiden mallia, jossa varastoon sitoutuneen pääoman osuus oli korkea ja tuotantotilojen määrä maksimoitu. Pitkien sarjojen tuotanto olisi vaatinut jokaisen tuotevaiheen jälkeen välivarastoja tehtaan lattialla. Kasvun mahdollistamiseksi oli etsittävä toinen ratkaisu.
Mitä enemmän me tiedämme, sitä tehokkaammin me toimimme.
Ensimmäinen kipinä sujuvaan tuotantoon syttyi ikkunatoimialan yritysvierailulla, joka järjestettiin 1980-luvun puolivälissä Uudenkaupungin autotehtaalla. Maistiaiset autoteollisuuteen iskostuneesta JOT-menetelmästä herättivät tiiviläisten kiinnostuksen ja oppia matkattiin hakemaan menetelmän syntysijoille Japaniin. Vastavuoroisesti Haapajärvellä vierailivat useat japanilaiset asiantuntijat opastamassa.
Mottona jatkuvaan kansainväliseen vertaisarviointiin oli Niskasen ja lähimpien yhtiökumppaneiden tuotantojohtaja Mauri Oikarin (kuvassa yllä) ja markkinointijohtaja Raimo Kaiston (kuvassa alla) toiminta-ajatus: Mitä enemmän me tiedämme, sitä tehokkaammin me toimimme.
JOT-menetelmä mahdollisti, että tuotantotilaa tarvittiin vain viidennes alan vastaavista tiloista. 1990-luvun laman kynnyksellä tehtiin mittava investointi tuotantolinjalle: CNC-ohjattava ikkunalinja oli uusinta tekniikkaa, joka tuki myös virtaavan tuotannon menetelmää. Linjastoon kävivät myös monet kilpailijat tutustumassa. Vierailukierroksilla olivat jo aiemmin kiinnittäneet huomiota Haapajärven tehtaan erityisen siistit työtilat sekä työntekijöiden valkoiset työasut.
Rohkeat investoinnit kantoivat laman yli
Laman kynnyksellä Tiivituote oli Suomen 7. suurin ikkunavalmistaja. Vuosittain maailmalle lähti 50–60 000 ikkunaa. Tuotantoa meni kirjaimellisesti maailmalle, vienti Venäjälle oli startannut maan ollessa vielä Neuvostoliitto. Laajeneminen Venäjälle ei jäänyt vain vientiin, vaan Murmanskiin perustettiin oma tehdas. Ruotsissa oli käynnistetty oma myynti- ja asennusverkosto.
1990-luvun aikana ikkunoiden tuotantomäärät romahtivat puoleen koko toimialalla. Rohkeiden ja isojen investointien Tiivi oli kuitenkin poikkeus. Uuden tuotantolinjan ansiosta mittatilausikkunoiden valmistuskustannukset putosivat vakiomittaisten ikkunoiden tasolle. Tuotannon automatisointi tuplasi tuotantokapasiteetin. Laman jälkeen Tiivi oli pinkaissut toiselle sijalle Suomen markkinoilla yli 100 000 ikkunan vuosivalmistuksellaan.
Valtakunnallista tunnustusta tehdystä työstä
Eero Niskasen yrittäjäuran tähtihetkiin kuuluvat paikallisten ja maakunnallisen yrittäjäpalkinnon lisäksi Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto, joka myönnettiin Tiiville 1990-luvun lamavuosien komean kasvun kunniaksi.
”Iloitsen, että yrittäjyyttä, työn ja osaamisen merkitystä yhteiskunnan rakentamisessa ja hyvinvoinnin lisäämisessä osataan arvostaa. Tunnustus tuli koko joukkueelle ja oli yrittäjän uran tähtihetki”, Eero Niskanen muistelee.
Lehtileikkeitä Tiivin toiminnasta 1980- ja 1990-luvulla
Rakennustaito uutisoi vuonna 1987 kuinka Tiivi Ky oli harvinainen poikkeus rakennuspuusepänteollisuuden yritysten joukossa. Tiivin tuotanto organisoitiin uudelleen JOT-menetelmien mukaan. Ikkunoita valmistettiin vain Juuri Oikeaan Tarpeeseen tilaustyönä – valmiit ikkunat lähtevät asiakkaille kuljetettavaksi eivätkä jää varastoon.
Japanilainen insinööritason asiantuntija Kaoru Maruta selvitti JOT (juuri oikeaan tarpeeseen) -idean mukaan yrityksen tuottavuutta Haapajärven tehtaalla vuonna 1988, ja aihe kiinnosti myös useita seudun lehtiä.
Kun Tiivi täytti 10 vuotta, oli Haapajärven Lasina alkunsa saanut yritys kasvanut autotallipajasta jo 120 henkeä työllistäväksi yritykseksi. Työntekijöistä 70 työskenteli Haapajärvellä tuotannossa, loput myynnissä ja asennuksissa eri puolilla maata.
Eero Niskanen korosti yrityksen 10-vuotishaastattelussa Pidisjärven lehdessä, että ihminen on kaiken perusta ja henkilöstön henkiseen kouluttamiseen kannattaa panostaa. Osaaminen tulee jos työntekijällä on korkea motivaatio työhön.
Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto myönnettiin Tiiville vuonna 1992. Keskipohjanmaa-lehden uutisessa yrityksen perustaja Eero Niskanen korostaa, että hyvää tulosta ei voida saavuttaa ilman ahkeraa ja pätevää henkilökuntaa. Liiketaloudellisessa suunnittelussa tärkeintä on saada vastauksen mitä tehdään, kenelle ja miksi. Asiakkaan tarpeet ovat aina olleet Tiivin toiminnan ytimessä.
Vuonna 1995 oli taas aika juhlia Tiivin laajennusta. Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari ja rouva Eeva Ahtisaari vihkivät Tiivin lähes 11,5 miljoonaa markkaa maksaneen laajennuksen, jonka myötä uusia työpaikkoja syntyi lähes 70. Eero Niskasen 3-vuotias pojanpoika Joel Niskanen sai ojentaa presidentti Ahtisaarelle sinivalkoisen nauhan leikkaamiseen tarkoitetut sakset.
Tiivi Oy:n laajennus oli loppusuoralla heinäkuussa 1991. Maaselän uutisessa kerrottiin muun muassa kuinka uusi maalaamo vapautti miestyövoimaa raskaasta työstä muihin työpisteisiin, sillä robotit huolehtivat ikkunaosien maalauksesta automaattisesti.
Haapajärven tehtaan 15-vuotisen toimintahistorian suurimman investoinnin – tuotantohallin 794 neliön laajennusosan – vihki käyttöön Suomen silloinen ulkoministeri Paavo Väyrynen. Uutinen vihkiäisistä Kalajokilaakso-lehdessä syyskuussa 1992.