Hietsun paviljongin ikkunat uudistettiin vanhan hengen mukaan
Helsingin Hietarannan 1930-luvulla rakennettua pukusuoja- ja kahvilarakennusta uhkasi jo purku, mutta töölöläiset päättivät kunnostaa Hietsun paviljongin. Koko talon remontissa uusittiin myös ikkunat, jotta kesäkäytössä ollut rakennus saatiin ympärivuotiseen käyttöön.
Hietarannan uimaranta ja sen paviljonki ovat helsinkiläisille tuttuja. Hyvinä kesinä rannalla käy noin puoli miljoonaa ihmistä. Monilla paikkaan liittyy traditioita, sillä sukupolvet ovat vierailleet Hietsussa jo melkein sata vuotta. Paviljongin kohtalo kiinnostaa ympäri pääkaupunkiseutua.
Rakennus ei ole suojeltu, mutta museovirasto on määritellyt sen arvokkaaksi kulttuurikohteeksi. Uusi ilme haluttiin säilyttää remontissa alkuperäisen mukaisena.
”Yleiset kommentit, joita olen kuullut kehuvat sitä, että kaikki on kuten ennen. Minun mielestä uudet ikkunat ovat hyvät ja asialliset”, sanoo rakennuttajayhtiö Kiinteistö Oy Töölön Kylätalo Hietsun hallituksen puheenjohtaja, varatuomari Hannu Haukanhovi.
Tiivin projektipäällikkö Matti Seppälän mukaan vanhojen talojen kunnostuksessa tulee ottaa huomioon talon ilme, mutta niin, että rakennusteknisesti ja energiatehokkuudelta se vastaa nykyaikaa.
”Enää ei voi rakentaa samanlaista kuin 1930-luvulla. Uudet kolmelasiset ikkunat tuovat paviljonkiin energiatehokkuutta”, Seppälä jatkaa.
Kolmelasiset puu-alumiini-ikkunat sopivat ympärivuotiseen käyttöön
Paviljongin remontti aloitettiin loka-marraskuussa 2014 ja se kesti vuoden. Lähtökohtana oli saneerata talo ympärivuotiseen käyttöön työ-, toimisto- ja juhlatilaksi.
Vanhat ikkunat olivat yksilasisia, ja yläikkunoiden aukoissa ei ollut lasia ollenkaan. Niissä pidettiin vain verkkoja, joten esimerkiksi lumi tuli talvella sisään. Kiinteät ikkunat piti uusia, jotta rakennusta pystyisi käyttämään vuoden ympäri, ei vain kesäisin.
Tiivi toimitti paviljonkiin kolmelasiset puu-alumiini-ikkunat. Asennuksen hoitivat rakennusta muutenkin remontoivat rakennusmiehet. Uudet ikkunat sopivat nykyajan standardeihin ja ympärivuotiseen käyttöön.
”Normaalisti, kun toimitamme ikkunat ilman asennusta, tilaaja mittaa ja päättää värit itse. Tässä projektissa me teimme kuitenkin mitoituksen ja päätimme värit yhdessä jo tarjousvaiheessa”, kertoo Seppälä.
Hannu Haukanhovi (oik.) kiittelee Tiivin lähestymitapaa ja hyvin sujunutta yhteistyötä: ”Tiivi on suhtautunut tähän sellaisella tavalla ja tyylillä, jota rakennus tarvitsee. Heillä on ymmärrystä ja he ovat itsekin olleet viemässä projektia eteenpäin.” Tiivin osuudesta remontissa on vastannut projektipäällikkö Matti Seppälä (vas.).
Ikkunoiden ruutujako ja väritys säilyivät remontissa
Ikkunoissa on puinen sisäpuite ja karmi, mutta ulkopinta on alumiinia. Alumiini suojaa rakennetta sään rasituksilta eikä sitä tarvitse huoltaa kuten puista ulkopintaa. Lisäksi työntekijöiden viihtyvyys on otettu huomioon lisäämällä tuuletusikkunat ja meren puolisiin ikkunoihin UV-pinnoite aurinkosuojaksi.
”Alumiininen ulkoprofiili on tärkeä, sillä se suojaa meri-ilmalta”, Haukanhovi painottaa.
Ikkunoissa mietittiin tarkasti myös ruutujakoa ja väritystä. Niissä on edelleen neljä ruutua. Väritys on sisältä valkoinen, mutta ulkoa talon väriä vastaava kermanvalkoinen. Ilme on Seppälän mielestä onnistuttu säilyttämään hyvin.
”Ikkunoiden väritys, karmijako ja ikkunaruudut ovat onnistuneet. Ne ovat myös sisäpuolelta hyvännäköiset, sillä ikkunat on asennettu tarkasti ilman listoitusta. Samalla seinästä muodostuu tyylikäs pieni ikkunapenkki.Ikkuna-ammattilaisten kielellä voisi sanoa, että moderni sisäpuite jäljittelee vanhaa ilmettä.”
Ikkunat on asennettu sisäpuolelta tarkasti ilman listoitusta. Samalla seinästä muodostuu tyylikäs pieni ikkunapenkki. Ikkunoiden väritys on ulkoa talon väriä vastaava kermanvalkoinen. Työntekijöiden viihtyvyyttä ajatellen tiloihin lisättiin tuuletusikkunoita.
Purku-uhan alta rakastetuksi juhlapaikaksi
Hietsun paviljongin kunnostaminen ei ollut itsestäänselvyys. Kun Hietarantaan valmistui vuonna 2011 uusi pukusuoja- ja kahvilarakennus, jäi vanha paviljonki käyttämättä. Helsingin kaupungin liikuntavirasto piti rakennusta käyttökelvottomana ja päätti purkaa sen.
”Olimme kaupunginosayhdistyksessä päätöksestä ihmeissämme ja aloimme pohtia paviljongin pelastamista. Purkamista olisi nimittäin voinut pitää rakennuskulttuurin perintöä loukkaavana tekona. Lisäksi tekemämme kuntokartoitus paljasti talon olevan hyvässä kunnossa”, Haukanhovi kertoo.
Neuvottelut kaupungin kanssa veivät aikansa. Lopulta Helsingin kiinteistölautakunta kuitenkin myi paviljongin yhdellä eurolla vuonna 2013 Kiinteistö Oy Töölön Kylätalo Hietsulle, jonka olivat perustaneet Töölön kaupunginosat – Töölö ry ja Töölöläinen Oy.
Paviljongin remontin ollessa loppuvaiheilla siellä vietetään jo ensimmäisiä häitä. Tulevaisuudessa rakennukseen tehdään vielä pientä viilausta, sillä esimerkiksi kiiltävä peltikatto maalataan mustaksi kuten aiemminkin. Katon pitää vain ensin hengähtää vuosi.
”Kyllä tästä rakennuksesta vielä hyvä ja rakastettu tulee”, Haukanhovi tiivistää.
Lisää tietoa paviljongista ja sen historiasta löytyy Töölön kaupunginosat – Töölö ry:n verkkosivuilta: Töölön kylätalo
