Haapajärven Lasista kaikki alkoi

Haapajärven Lasi Ky oli Haapajärven ensimmäinen lasitusliike. Ensimmäisinä vuosina rakennuslasia myytiin vuodessa noin 10 000 neliömetriä. 

Talvikausina yritys työllisti viisi työntekijää, kesäisin lisävoimaa tarvittiin useita osaajia. Kuvassa Haapajärven Lasin toinen palkattu työntekijä Keijo Kytökangas mittaamassa lasia yrityksen ensimmäisenä toimintavuotena.

Maanviljelijäisä toivoi Eero Niskasesta tilan jatkajaa, mutta koneet ja laitteet vetivät nuorta miestä puoleensa. Kansakoulun jälkeen Niskanen työllisti itsensä traktori-, kaivinkone- ja kuorma-autojen ratissa ja huoltotöissä. Tie vei kahdeksaksi vuodeksi bussikuskiksi. Nuoren perheenisän sisällä kuitenkin kyti palo yrittäjyyteen.

Kun vuonna 1977 valtakunnallinen bussilakko vaaransi perheen toimeentulon, sai Eero Niskanen lopullisen kimmokkeen tarttua yrittäjähaaveisiin. Yhden Suomen tunnetuimman ikkunabrändin tarina sai alkunsa, kun Niskanen perusti Haapajärven Lasi Ky:n syyskuussa 1977 ja osti 5 000 markalla lasia. Lokakuussa kumppaniksi yritykseen tuli siskon mies, maalaaja Kaarlo Raudaskoski.

Jos haluat tietää ikkuna- tai lasiasioista, kysy Haapajärven Lasi Ky:stä. Siellä pojat tietää!”

Niskasen perheen oma talo oli rakennettu Haapajärvelle 1970-luvun puolivälissä. Uuteen kotiin ostettujen ikkunoiden ja ovien hinnat olivat vielä tuoreessa muistissa. Eero Niskanen laskeskeli, että Haapajärvellä jätetään vuosittain muutama kymmen rakennuslupahakemusta. Hän pohti kuinka moni rakentajista ostaisi ikkunat ja ovet paikalliselta toimittajalta. Kun tämän arvion kertoi oman talon ikkunakauppojen hinnalla, oli ensimmäisen toimintavuoden liikevaihtoarvio valmis.

”Eihän arvio paikkaansa pitänyt. Ensimmäisenä vuotena vain jokunen rakentaja osti ikkunat meiltä”, Eero Niskanen muistelee.

Haapajärven Lasi toimitti mittatilausikkunat tontille valmiiksi kasattuina
Haapajärven Lasi, sittemmin Tiivituote, toimitti mittatilausikkunat täysin valmiiksi koottuina saneerauskohteisiin. Puuseppien verstailta ostetut puuosat maalattiin, lasitettiin ja tiivistettiin itse omissa tuotantotiloissa.

Energiakriisi kasvatti ikkunaremonttien kysyntää

Ensimmäisen syksyn Niskanen työskenteli yrityksessä itsekseen. Vuodet 1977–78 pitivät sisällään sekalaisia lasitusliikkeen palveluja, ja aika ajoin työkoneiden lasien vaihtoa. Vanhojen rakennusten lämpökorjaustöiden yhteydessä uusittavat ikkunat ja lisälasit toivat yrityksen liikevaihdosta noin kolmanneksen. Nuori yrittäjä tilasi puusepänverstailta ikkunoiden puuosat, jotka maalattiin, lasitettiin ja tiivistettiin itse sekä asennettiin valmiiksi pokiin.

Haapajärven Lasin ensimmäinen oma 350 neliön teollisuushalli nousi Haapajärven Konikujalle.

Energiakriisi siivitti yhden miehen tallipajan kasvuun ja työtilat kävivät nopeasti ahtaaksi. Oma 350 neliön teollisuushalli nousi Haapajärven Konikujalle – samalle alueelle, missä Tiivin tuotteet tänäkin päivänä valmistetaan. Vuosikymmenen vaihduttua viereiselle tontille rakennutettiin tilat myös uudelle puusepän tehtaalle, Puurinki Oy:lle, joka valmisti kaikki Haapajärven Lasin tarvitsemat puuosat.

Vuonna 1982 Haapajärven Lasi Ky vahvisti asemaansa ikkunamarkkinoilla ostamalla alihankintayhtiön saman toiminimen alle. Järjestelyn tavoitteena oli kaksinkertaistaa yrityksen ikkunatuotanto – ikkunoiden markkinointinimeksi oli valittu Tiivi.

Kuvia ja lehtileikkeitä 1970- ja 1980-luvuilta

Mittatilausikkunoita saneerauskohteisiin 
Paavo Kukkola oli Haapajärven Lasi Ky:n ensimmäinen palkattu työntekijä. Vastoin alan totuttuja toimintatapoja mittatilausikkunat toimitettiin tontille koottuina ja asennuksesta huolehdittiin ammattitaitoisesti. Asennuksia tehtiin heti alusta alkaen myös talvisin, vaikka asiakkaat suhtautuivatkin talviasennuksiin yrityksen ensimmäisinä toimintavuosina suurella varauksella.
Haapajärven Lasin tuotantotilat valmistuvat 
Haapajärven ensimmäinen oma 350 neliön teollisuushalli nousi Haapajärven Konikujalle – samalle alueelle, missä Tiivin tuotteet tänäkin päivänä valmistetaan.
Lasinleikkuuta Haapajärven Lasissa 
Yrityksen ensimmäisinä vuosina rakennuslasia myytiin noin 10 000 neliömetriä. Saneerauskohteisiin toimitetut mittatilausikkunat muodostivat noin kolmanneksen yrityksen liikevaihdosta. Työkalut kehittyivät tuotannon mukana, kuvassa lasia leikkaamassa yritykseen toisena työntekijänä palkattu Keijo Kytökangas.
Haapajärven Lasi toimitti ikkunat kokonaisina työmaille 
Haapajärven Lasi aloitti toimintansa Eero Niskasen omassa autotallissa. Yrityksen nopean kasvun vuoksi sille rakennutettiin omat tuotantotilat parin vuoden toiminnan jälkeen.
Haapajärven Lasi kasvoi nopeasti autotallipajasta omaan teollisuushalliin. 
Energiakriisi siivitti Haapajärven Lasin kasvuun. Saneerauskohteisiin haluttiin tiiviit, laadukkaat ikkunat. Ensimmäisissä toimitiloissa tuli nopeasti seinät vastaan ja uusia tuotantotiloja rakennutettiin tarpeen mukaan. Kuvassa Jaakko Stein kiinnittämässä monitoimikoneella saranoita ikkunapuihin Puurinki Oy:n tiloissa.
Haapajärven Lasi ostaa Puurinki Oy:n 
Keskipohjanmaa uutisoi vuonna 1982, kun Haapajärven Lasi vahvisti asemaansa ikkunamarkkinoilla ostamalla alihankintayhtiönä toimineen Puurinki Oy:n. Yritysoston tavoitteena oli kaksinkertaistaa Haapajärven Lasin tuotanto.
Puurinki Oy perustetaan 
Vuonna 1980 uutisoitiin Haapajärven Kuusantielle nousevasta uudesta puusepän tehtaasta. Haapajärven Lasin osin omistama Puurinki Oy toimitti alihankintana Haapajärven Lasille kaikki sen tarvitsemat puuosat.